Kallon kylä
Kylä Kittilässä - Village in Kittilä
 
 
 
 

Kylän historiaa

 
Perimätieto kertoo Kallon kylän saaneen nimensä seuraavasti: "Pithääläiset" eli Tornienjokivarren miehet kävivät kairan poikki kalassa, heittivät verkot ja saivat ensimmäiseksi saaliikseen ihmisen pääkallon. He nimesivät järven Kallojärveksi. Toiven version mukaan kylän nimi on peräisin saamenkielisestä sanasta Gallovaara, joka tarkoittaa kalliovaaraa. Kyläläiset itse kuitenkin uskovat enemmän pääkallo-tarinaan.

Kallon ensimmäiset asukkaat olivat veljekset Mikko ja Paavo Ollinpoika Kyrö. He olivat kotoisin Pellosta, saapuivat tänne 1600- luvun lopulla, perustivat uudistilat Kallojärven rannalle ja muuttivat sukunimensä Kallojärveksi.

Veljesten muuttaessa Kallojärven rannalle, kylässä ei ollut saamelaisasutusta. Perimätiedon mukaan metsälappalaiset olivat kuitenkin vierailleet ja asustaneet ajoittain Kallossa jo ennen uudisasukkaiden tuloa. Lappalaisverta virtaa kumminkin monen kallolaisen ja kittiläläisen suonissa lantalais- saamelaisten avioliittojen seurauksena.

Karjatalous oli elinehto kylän ensimmäisille asukkaille niin kuin myöhemmillekin sukupolville aina tälle vuosisadalle asti. Lisäsärvintä saatiin ennen muinoin metsän riistasta ja kalastuksesta. 1700- luvulla Kittilässä pyydettiin hanakasti majavia. Majavan turkki oli erittäin arvokas. Myös majavanhausta, jota saatiin urosmajavan sukurauhasista, oli arvokas. Kerrotaan, että Kittilän kuuluisin noita, Päiviö, paransi majavanhaustalla Ruotsin kuninkaan tyttären.

Peura oli toinen tärkeä metsästettävä entisinä aikoina. Kallon Porttitievat olivat hyviä peuramaita sekä Kallojärven ja Syväjärven välinen kuru. Jäänteitä "peuranpyyntikuopista" on vieläkin nähtävissä kylän ympäristössä.

Viime vuosisadan puolella, kun majava oli pyydetty jo sukupuuttoon ja viimeiset peuralaumat pakenivat itää kohti, kuultiin Kittilässä sekin ihme, että puusta maksetaan selvää rahaa. Puutavarayhtiöt aloittivat toimintansa ja pitäjän miehille aukeni uusi tapa hankkia lisätienestiä. Perustoimentulo oli edelleenkin karja- ja maatalouden varassa. Myös poroeloa oli Kittilässä monilla ja ainakin ajohärkä löytyi lähes joka talosta.

Suuret savotat ja omavaraintalous ovat Lapissa jo historiaa. Myös Lappi elää murroskautta kuten koko maa. työttömyys kurittaa ja nuori väki uhkaa huveta Lapin kylistä. Näin myös Kallossakin. Kaikesta huolimatta kallolaiset ovat positiivista ja optimistista väkeä ja katsovat mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lähde: Alkuperästä ei tietoa

 
 
 
 
Sivujen sisällöstä ja päivityksestä vastaavat kyläyhdistykset tai kylien toimijat. Kylän www-sivut on tuotettu Kittilän kylähankkeen aikana. Lisätietoja www.kideve.fi.